Viime aikona on ollut hieman kiirus ja olen jäämässä pahasti jälkeen tavoitteesta kirjoittaa vähintään kaksi sivua päivässä. Todennäköisesti tilanteita, joissa ei ole aikaa kirjoittaa tänne, tulee lukuvuoden aikana yhä useammin vastaan. Lukujärjestys näyttää jokseenkin täydeltä. Syksyn ensimmäinen kurssit on alkanut. English for Career Purpose vaikuttaa oikein lupaavalta. Lauantaina olisi kesän viimeisen kurssin tentti. Hovimestarin päivällinen ja Näin puhuu Zarathustra etenevät verkkaisaa tahtia.
Paavo Pylkkänen lupautui ohjaamaan graduani. Jotenkin minulla on vielä sellainen fiilis, etteivät gradu asiani ole vielä lähellekään ratkaistut. Pitänee käydä hakemassa sopimus planketti ammanuensilta torstaina ja sen jälkeen mennä Matti Sintosen vastaanotolle juttelemaan asiasta.
Talous ja välttämättömyys
Tänään katsellessani tv-uutisia jälleen pisti korvaan väite siitä, että nykyinen taloudellinen trendi on "välttämätön" ja kehityssuunta on "luonnollinen".
En voi kuin ihmitellä, mitä hittoa talouden kontekstissa tarkoittaa se, että jonkin on välttämätöntä ja luonnollista. Käsittääkseni taloudessa on aina kyse pohjimmiltaan sopimuksesta.
Kaikista primitiivisimmillän, vaihdanta taloudessa kaksi yksilöä sopivat siitä, että jos ensimmäinen anta hyödykkeen A toiselle, toinen antaa hyödykkeen B ensimmäiselle. On vaikea nähdä mitä erityisen välttämätöntä ja luonnollista tässä. Molemmat sopimukset osapuolet voisivat toimia toisin eikä siinä olisi edes mitään ihmeellistä, kysymys ei siis voi olla välttämättömyydestä. Edelleen molemmat sopimuksen osapuolet noudattava joitaki tiettyjä tapoja ja merkinanton järjestelmiä, jotka ovat nähdäkseni ennemmin keinotekoisia kuin luonnollisia.
Kun vaihdantataloudesta edetään kvartiaaritalouteen, mikä muuttuu? Missä vaiheessa jostakin osasta puheena olevaa sopimusten järjestelmää tulee luonnollinen tai välttämätön?
Olisikohan taloustieteilijöillä, jotka väittävät nykyisen kaltaisen markkinatalouden määrittämän kehityssuunna olevan välttämätön, hyvä aika tutustua muihin kulttuureihin vaikkapa afrikassa. Ehkä heille siellä selviäisi, että kiina-ilmiö ei ole sen enemmäpää välttämätön ja luonnollinen kuin tapa polttaa tupakka aina ruokailun jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti