Aloin kirjoittamaan roolipeleistä roolipeliblogissa. Seurauksena tämän blogin puolella on ollut hiljaisempaa. Täytyy sanoa, että olen hitusen tyytymätön alkuun.
Ensimäiset tekstini Roolipelisopimus ja roolipelitaito ja Historiallinen näkökulma roolipelitutkimuksen kahtiajakoisuuteen aiheuttivat kai lähinnä vain hämmennystä. Kuulemma tekstit olivat turhan akateemisia ja hankalasti ymmärrettäviä termejä oli liiaksi - tai jotain.
Nyt odotan mielenkiinnolla, miten uusimpaan tekstiini Roolipeliryhmästä suhtaudutaan. Olen henkisesti varautunut vastaavanlaiseen hämmennykseen - tällä kertaa tosin hiljaiseen sellaiseen. Yritin kyllä olla selkeä ja suorastaan välttelin sivistyssanoja, teknisiä termejä ja puolisuoraan englannistä käännettyjä tapoja sanoa asioita. Lopputuloksena oli erotteluja suomen allatiivin (eli ulkotulennon, -lle) ja adessiivin (eli ulko-olennon, -llä, -lla) välillä.
Todennäköisesti kieliopin tasolla tehdyt erottelut saavat osakseen vielä vähemmän ymmärrystä kuin outojen käsitteiden avulla tehdyt. Sellaiseen kun ei näin jäkeen päin ajatellen ole totuttu. Sääli. Suomenkielen morfologiaa käytetään luvattoman vähän hyväksi vaikka taivuttamalla ja johtamalla saatujen sanamuotojen moninaisuus on yksi suomen kielen vahvuuksista.
Minusta ei selvästikään ole minkään ajattelun popularisoijaksi. Näinköhän olen toistanut itsestään selvyyksiä tarpeettomasti ja jättänyt mainitsematta olennaisia olettamuksiani, jotka eivät ole - vastoin kuvitelmiani - millään tavalla itsestään selviä.
3 kommenttia:
Eksyinpäs tännekin...
Lukaisin noi sun ropejutut läpi, ja niistä voi ehkä sanoa sen, että sä et ehkä uhraa tarpeeksi ajatuksia kohderyhmällesi ja sen tarkoitusperille lukea noita juttuja.
Tavallaan teoriakäsitys josta lähdet liikkeelle on aika lähellä tieteellistä realismia - sä (ainakin mun tulkinnan mukaan) yrität teorialla selittää roolipelaamista, mistä siinä on todellisuudessa kysymys.
Ongelma on siinä, että sun yleisös on ehkä enemmän instrumentaalisesti orientoitunutta. Ne haluaa teorialta hyötyä ja sovellettavuutta: teoriaa parantamaan pelattavuutta ja löytämään siihen uusia näkökulmia. Tässä on yksi hankaluuden aihe.
Tietyssä mielessä sä lähestyt (mun tulkinnan mukaan) roolipelejä filosofisesti ns. top-down -mallin mukaisesti, eli lähdet liikkeelle siitä mitä filosofiassa hyvin yleisellä tasolla on tavattu sanoa, ja tavallaan yrität tämän jälkeen sovitella roolipelit siihen.
Ehkä ns. bottom-up -tyylinen lähestyminen voisi olla helpommin lähestyttävä? Eli kyseessä olisi tavallaan analyysi olemassa olevan tapauksen filosofisista sidonnaisuuksista; metodia käytetään yleisesti soveltavassa filosofiassa. Toisaalta se voisi pysyä helpommin hanskassa, ja toisaalta olla suurelle yleisölle helpommin ymmärrettävissä.
Kolmas keskeinen jutska noissa on ehkä tekstin rakenteeseen liittyvä: kirjota ihmeessä johdanto noin pitkiin teksteihin! Ja yhteenveto-osio. Onnistunut sisäluku filosofiseen tekstiin edellyttää jonkinlaista esiymmärrystä, varsinkin jos filosofia sinällään on lukijalle vierasta.
Toivottavasti noi näkökulmat vähän jeesaa vastaisuudessa, mikäli palautetta otat vastaan. Ihan hyvinhän sä tossa noita juttuja pyörittelet, näin filosofin silmin.
Kiitokset kommenteista. Yritän ottaa opikseni. ;-)
Mun mielestä noi sun jutut ovat olleet tosi kehittäviä ja ajatuksia herättäviä lukukokemuksia. Itse tässä olen heräilemässä kesän työhorteesta, joten eiköhän tuota lisää ala näkymään tekstiä minunkin osaltani.
Näkisin kuitenkin, että suuri osa ilosta tuossa kirjoittamisessa varmaan liittyy ihan siihenkin, että saa itselleenkin ilmaistua ne ajatuksensa. Blogi taas on paljon parempi paikka suuremmille kokonaisuuksille, kuin joku foorumi.
Keskustelua on herännyt, mutta ei kyllä siinä määrin, mutta se ei ole aina kirjoituksien nerokkuuteen mitenkään verrannollista. ;)
Lähetä kommentti