Helvetin konteksti, merkityssisältö ja epämääräisyys

Kirjoitan nyt tänne, kun olen seminaarini kanssa nyt pahasti jumissa. Tarvitse selvästi jotain muuta ajateltavaa hetkeksi. Luultavasti ongelma on tosi simppeli, mutta en millään meinaa keksiä ratkaisua.

Helvetin konteksti ja merkityssisältö - turha teidän on enää yrittää salata suhdettanne! Kertokaa vain suoraan, millaista seksiä harrastatte. Kumpi alistaa, vai oletteko tasa-arvoisia? Kumpi tekee aloitteen? Vai masturboitteko kenties toisianne ihaillen huoneen eri nurkissa?

Ajatukseni ovat vähintään yhtä sekaisin kuin konteksti ja merkityssisältö seminaarityössäni. En minä ole tottunut siihen, että ajatuksen ovat tässä määrin monimerkityksellisiä ja epäselviä (ambiguous). Ennen kaikkea en ole tottunut siihen, että ajatuksen epäselvyys voisi olla jotain hyvää. En minä ole tottunut siihen että filosofia voi olla näin vaikeaa.

Kuitenkin ehdottomasti raivostuttavinta tässä on, etten meinaa saada ajatteluuni mitään etäisyyttä. Se on liimautunut minuun kiinni. Eilisöinen monituntinen puhelu antoi edes vähän etäisyyttä filosofi-minään - onneksi minun ei tarvitse maksaa sitä. Nyt olisi tarvetta samanlaiselle, mutta en taida vielä tohtia soittaa...

Yllättäviä havaintoja minästä

1. Viimepäivien yllättävin havainto on, että ymmärrän ihmisistä enemmän kuin kuvittelinkaan ja että osaan lohduttaa ja auttaa heitä. Tänään muuan vanha ystävä soitti minulle, koska oli masentunut. Juttelin melkein 40 minuuttia puhelimessa hänen kanssaan ja taisin onnistua piristämään häntä.

Helvetti teidän kanssa, vanhat ystävät: viette minulta viimesenkin toivon siitä, että olisin tunneköyhä sosiopaatti. Siihen minä perustin koko maailmankuvani vuosina 1992-1997. Toisaalta väliäkö tuolla, rakastumiseni ovat tainneet jo viedä pohjan tunneköyhyydestä – erityisesti tämä viimeisin.

2. Annan itsestäni kuulemma kokonaisen, yhtenevän ja järkähtämättömän kuvan. Jo kaksi ihmistä on todennut suoraan, että annan sen vaikutelman, että olisin miettinyt kaikki asiat loppuun asti

Vähän mitä voin tehdä, on korjata väärin käsitys: Näin ei suinkaan ole.

Vaikka väitän kuinka, etten tiedä mitä olen, kuka olen ja miksi olen, näyttäisi siltä, etten vakuuta. Vaikka olen eksynyt, en ilmeisesti näytä siltä. (Vai ovatko kaikki muka vähintään yhtä eksyneitä kuin minä?)

Lupaan syvästi ja pyhästi itselleni, että alan lukea (entistä enemmän) Satrea, Sadea, Kierkegaardia ja Seitsemän päivää -lehteä löytääkseni jälleen maailmassa olemisen perimmäisen eksyneisyyden, synkeyden ja pirstaleisuuden. Onhan se nyt melkoinen häpeä, että olen onnistunut kehittämään hienon mielenfilosofisen teorian, jossa korostetaan minän kyseenalaista ja olemassa olon pirstaleisuutta, ja jonka jo oma ulkoinen olemukseni on falsifioi. Minä en suostu olemaan vasta-argumentti omalle teorialleni!

3. Tätä päiväkirjaa jopa lukee joku - todistetusti. En anna sen haitata. Kirjoitan edelleen ensisijaisesti itselleni ja itseäni varten, juuri niin usein ja niin sekavasti kuin koen tarpeelliseksi. Olen aika vakuutunut, että tämä päiväkirjamerkintä on erinomainen esimerkki tekstistä, josta on mahdoton löytää mitään yhtenäistä punaista lankaa tai pointtia. Syy tähän on se, ettei sellaista ole.

4. Olen entistä valmiimpi olemaan julkinen, jakamaan minäni muiden kanssa ja kertomaan, kuka olen. Samalla olen joutunut huomaamaan, kuinka vaikeaa se on. Rakkaani sanoo, että minussa on filosofi, esteetikko ja Ari. Hän sanoo inhoavansa filosofia ja esteetikkoa. Minä taas koen oloni turvalliseksi silloin, kun olen esteetikko tai filosofi. Olen turvassa järjen ja kauneuden takana. Hänestä tuntuu, että esteetikko ja filosofi halveksii häntä. Olen yrittänyt vakuuttaa, ette kyllä he arvostava häntä - huonolla menestyksellä.

Kutsun tilaani suloiseksi skitsofreniaksi. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kokisin oikeasi olevani monta. Hyväksyn jaon filosofiin, esteetikkoon ja Ariin vain siksi, että rakkaani ehdotti sitä. Suosittelen samaa kaikille muillekin. Kokemus on todella vapauttava ja avartava. Käsitteellistän kokemuksen päiväkirjassani, jos ja kun löydän oikeat merkitykset.

Olen tämän kokemuksen innottamana harkinnut perustavani "Suloinen Skitsofrenia OY" -nimisen konsulttitoimiston, jossa opastan ihmisiä suloisen skitsofrenian ruusuiselle polulle. Suostuisikohan hän yhtiökumppanikseni...? =)

5. Älyllinen rehellisyys on paljastunut suuremmaksi haasteeksi kuin osasin arvatakaan. Etenkin rakastamiseen sisältyy paljon sellaista, jolla ei ole totuusarvoa. Miten voin olla sellaisten asioiden suhteen rehellinen - älyllisyydestä puhumattakaan. Sivumennen mainiten: Tähän mennessä olen välttynyt pohtimasta, miten voin olla älyllisesti rehellinen ja samalla väittää, että totuus on kuollut. Pelottaa, että joudun vielä pikapuoleen kohtamaan kyseisen kysymyksen.