Lähetin graduni eilen myös toiselle gradutarkastajista elektronisessa muodossa ja tiedustelin jahka hän ennättäisi kommentoimaan sitä, ilman että valmistumisaika juurikaan paljon venyy. Nyt jännitän vastausta. Sain tiivistelmänkin kirjoitettua. Koska siitä tuli mielestäni aika selkeä, päädyin julkaisemaan sen myös täällä. Joutunen karsimaan sitä aika paljon virallista abstraktia silmällä pitäen.
Rheomoodi on koe kielellä ja ajattelulla. Se pyrkii tarkastelemaan kielen rakenteen ja todellisuuden välisestä suhdetta kriittisesti, vetoamatta mahdollisesti virheelliseen arki-intuitoon tai traditioon pohjautuvaan filosofiseen intuitioon. Rheomoodin yhtenä motivoivana lähtökohtana on havainto, ettei arki-intuitiomme useinkaan vastaa esimerkiksi sekä suhteellisuusteorian että kvanttifysiikan implikoimaan käsitystä todellisuudesta jakamattomana ja siten ei-atomistisena kokonaisuutena.
Bohm kutsuu tavanomaiselle ajattelutavalle tyypillistä tapaa jäsentää maailma toisistaan täysin erillisistä, jakamattomista atomeista koostuvaksi mekanistiseksi koneistoksi fragmentoituneeksi. Tällainen fragmentoitunut jäsennystapa koskee erityisesti kieltä; ajattelemmekin hyvin tavanomaisesti, että kielellinen merkitys koostuu merkitysatomeista (merkeistä, sanoista tai lauseista) ja niiden välistä suhdetta kuvaavista ominaisuuksista (esimerkiksi lauseen subjekti, objekti ja verbi). Kun kieli jäsennetään atomistisesti, jää merkitysatomien välinen suhde otetaan usein annettuna ja muka todellisuutta vastaavana. Kuvittelemme esimerkiksi, että lähes kaikkia eurooppalaisia kieliä dominoiva subjekti-verbi-objekti rakenne heijastelee todellisuuden rakennetta, koska atomistinen kielen tulkinta ei anna mitään muuta intuitiivista vaihtoehtoa ymmärtää merkitysatomien välistä suhdetta.
Bohmin oma vaihtoehto framentoituneelle, atomistiselle tulkinnalle on kielen kenttätulkinta. Tämän tulkinnan mukaan kieli koostuu usealla tasolla vaikuttavista merkityskentistä, jotka lävistävät ja sulautuvat toisiinsa. Kentät eivät rajoitu pelkästään kielen sisäiseen rakenteeseen vaan sulautuvat erottamattomasti osaksi ajattelua, havaitsemista ja olemista maailmassa. Jos kielen kaikkien yksikköjen – aina yksittäisestä merkistä kirjalliseen teokseen – looginen rakenne on kenttä, joka lävistää tietoisuuden kokonaisuutena ja sulautuu sen kaikkiin muihin osiin, useimmat arki-intuition ja filosofisen intuition vääristymät on selitettävä kielen rakenteen vääristymien kautta. Esimerkiksi kvanttifysiikka on arki-intuition vastaista täsmälleen niin kauan kun käyttämämme kieli tukee todellisuuden jäsentämistä tällä tavoin. Kvanttifysiikan ahkera opiskelu voi kuitenkin muuttaa tapaamme jäsentää todellisuutta kielen kautta siinä määrin, että kvanttifysiikan teoreettisesta viitekehyksestä tulee täysin intuitiivinen ja luonteva tapa ajatella.
Bohmin rheomoodi on koe, joka olennaisesti toisaalta pyrkii paljastamaan tavanomaisesti käytetyn kielen fragmentaarisuuden ja toisaalta perustelemaan, että syy tähän fragmentaarisuuteen on pitkälti virheellisessä käsityksessä kielen todellisesta rakenteesta; siinä ettemme tiedosta, miten kieli todella toimi. Kokeessa koehenkilö – lukija – omaksuu uuden tavallisuudesta poikkeavan kielenkäytön moodin. Hypoteesi on, että jos hän kynee sisäistämään sen, hänen kielellinen ja metafyysinen intuitionsa muuttuu radikaalisti eikä tämä muutos rajoitu vain uuteen, hypoteettiseen kielenkäytön moodiin vaan sulautuu ja lävistää kaiken muun ajattelun.
Pidän sitä seikkaa, että oma intuitioni muuttui radikaalisti kokeen myötä, todisteena siitä, että Bohmin hypoteesi kielestä kenttänä ja toisaalta tavanomaisesti käyttämämme kielen fragmentaarisuudesta on oikea tai hyvin oikean suuntainen. Kokeen hiominen empiirisesti toistettavaksi ja siten Bohmin kokeen muuntaminen filosofisesta kokeesta tieteelliseksi vaatisi kuitenkin vielä paljon työstämistä. Merkittävin ongelma on, milloin koehenkilön voi sanoa sisäistäneen rheomoodin ja oppineen soveltamaan rheomoodin kielioppia ja milloin hän vain toistaa mekaanisesti esimerkkejä todella kykenemättä sisäistämään uutta kielenkäytön moodia.
1 kommentti:
Kiinnostaisipa melkein tietää, mitä mahdoit ymmärtää lukemastasi ja kuinka montaa muuta Blogia olet kommentoinut täsmälleen samalla tavalla.
Lähetä kommentti