Ja jälleen on taas yksi hyvä syy enemmän keskittyä pohtimaan oikeita kysymyksiä oikeiden vastausten asemesta:
Ylen TV-uutisten tuoreeseen mielipidemittaukseen vastanneista vain 21 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, 54 prosenttia vastustaa ja 25 prosenttia ei kerro tai ei osaa sanoa kantaansa.
Tilanne muuttuu täysin toiseksi, jos valtionjohto päättää hakea Naton jäsenyyttä. TV-uutisten kyselyssä kansalaisilta kysyttiin myös kysymys Jos tasavallan presidentti ja pääministeri perustelluista syistä päättävät, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, voisitteko tässä tapauksessa tukea valtionjohdon ratkaisua?.
Hakemusta tukee tässä tapauksessa 49 prosenttia kyselyyn vastanneista. Valtionjohdolle ei halua antaa tukeaan 37 prosenttia kansalaisista. 15 prosenttia ei tiedä tai ei kerro kantaansa.
(Yle24, 16.10.2005)
Minua kiinnostaisi tietää, mitä ihmiset vastaisivat, jos jatko kysymykseen "Jos tasavallan presidentti ja pääministeri perustelluista syistä päättävät, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, voisitteko tässä tapauksessa tukea valtionjohdon ratkaisua?" olisi "millaisia olisivat yllämainitut perustellut syyt"?
Ärsyttävää törmätä toistuvasti vääriin ja johdatteleviin kysymyksiin - vieläpä varsin arvovaltaisten tahojen esittäminä. Kuvittelin, että Ylellä olisi töissä ammattilaisia, jotka osaisivat laatia gallupit asteen verran pätevämmin, mutta ei.
Olennaisesti kysymys olettaa, että Nato-jäsenyydelle on esitettävissä hyvä perusteet, jotka valtionjohto tuo ilmi ilmoittaessaan hakevansa Nato-jäsenyyttä. Monet vastaajat ovat todennäköisesti olettaneet, että valtionjohto tuo (kysyksen spekulatiivisessa tilanteessa) todellakin keskusteluun uusia asianhaaroja ja perusteita, joita ei ole aikaisemmin huomattu tai jotka nousevat ajankohtaisiksi tulevaisuudessa. Minun on helppo uskoa, että moni Naton vastustaja kykenee kuvittelemaan perusteita ja näkökantoja, jotka muuttaisivat heidän näkemyksensä asiasta. On kuitenkin anteeksiantamatonta tukeutua tällä tavoin kontrafaktuaalisiin asianhaaroihin ja vastaajien mielikuvitukseen. Ylen gallupin tekijöiden olisi tullut esittää täsmällisesti, millaisia nämä hyvät perusteet ovat.
Ensimmäinen ajatus, mikä minulle tuli mieleen nähtyäni uutisspotin, oli: "Jopas, enpä olisi arvannut, että suomalaiset ovat näin auktoriteettiuskoista kansaa." Johtopäätökseni meni metsään niin, että kolisi. Onneksi tarkastin kysymyksen muotoilun Yle24-portaali sähkeuutisista. Tuolla tavalla asetellun kysymyksen pohjalta ei nimittäin voi tehdä juuri mitään johtopäätöksiä, koska useat vastaajat ovat - mitä luultavammin – tulkinneet, että "perustellut syyt" tarkoittaa hänen näkökulmastaan perusteltuja syitä ja edelleen, että huonosti perustellut syyt eivät ole kysymyksen olettamia "perusteltuja syitä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti