Sisältää suurehkoja kuvatiedostoja. Kaikki teksti ei välttämättä aukea Savolaista osakuntaa tuntemattomille. Teksti kuitenkin enimmäkseen yleistajuista.
Eilen oli osakunnan perinteinen kiitos ahkerille emmännän ja isännän apulaisille, narikkabileet. Siinä missä aikaisemmin narikkabileissä keskityttiin vapaamuotoiseen boolin kittaamiseen, ruokailuun ja paperisen pöytäliinan tuhrimiseen, viime vuosien aikana bileiden ympärille on kiertynyt suuri määrä ohjelmaa.
Tällä kertaa bileissä ohjelmaa riitti ilta kahdeksasta yhteen. Sen verran pöydässä suunnilleen istuttiin. Emmekä tyytyneet edes yhteen teemaan, teemoja oli peräti viisi.
Tavoitteen oli saada ihmiset uskomaan, että heidän kutsussaan mainittu teema on narikkabileiden ainoa teema ja panostamaan pukeutumiseensa sen mukaisesti. Yksi osa tätä juonta oli kunkin teeman mukaiset kutsut. Väsäsin ne kiireellä ja tulos oli keskimäärin mielestäni varsin mukiinmenevä. Oma hankaluutensa oli toki siinä, etten ollut katsonut teemaohjelmia juurikaan Pikku kakkosta ja Baywatchia lukuunottamatta ja oikeassa tunnelmassa oli hakemista ja arvailemista:
Näistä kutsuista onnistuivat mielestäni parhaiten Kauniit ja rohkeat -teemakutsu. Jokainen kutsuryhmä pääsi sitten esittämään yhden teemaohjelmansa jakso. Tätä ei oltu kerrottu tietenkään kenellekään etukäteen. Homma toimi yllättävän hyvin. Kaikki ohjelmat olivat hauskoja - ja melkein riittivät pitimään ihmiset tiukasti paikoillaan koko viisituntisen pöytäosuuden ajan.
Itse pidin eniten Pikku Kakkosesta sekä Kauniista ja Rohkeista. Erityisesti mieleen jäi pahis-karikatyyri Kylli-tädistä (joka ei tosiaan taida olla pikkukakkoshahmo, kuten joku pikkukakkosryhmästä taisi huomauttaakin).
Bileet kai yleisesti ottaen onnistuivat nappiin. Ruoka oli hyvää - kuten tavallista. Siitä kiitos emäntä Heidi Pomelille. Ja seurakin oli mukavaa. Minulla itselläni ei enää riittänyt intoa bileistää pyötäosuuden jälkeen. Jutustelin Ennin kanssa pitkän tovin ja sitten enimmäkseen istuskelin aulassa. Tanssiminen jäi vähemmälle tälläkertaa.
Siinä kuuden maissa aamulla aloin siivoamaan bileitä kasaan. Aika monet jatkoivat bileitä vielä puolille päiville. Itse lähdin kotiin puoli kahdeksan maissa.
Muita julisteita
Narikkabilekutsut jatkoivat mukavasti kauteni värijulisteiden sarjaani. Alla olevia kuvien isomman version saa näkyviin kuvaa klikkaamalla. Olisin laittanut pdf-orginaalit linkin taaksi, mutta koska ne olisivat vieneet tilaa yhteensä noin 80 Mt, päätin antaa olla.):
Kaikkien julisteiden (C) Savolainen Osakunta/Ari-Pekka Lappi
Ajaisbileiden julisteen kukka (C) Enni Penttilä &
vappujulisteen valokuva (C) Saara Köykkä
Kannattiko?
Kun minulta on kysytty, "kannattiko?", olen vastannut, "ei kannattanut" – ja niin tulen vastaamaan jatkossakin.
Aiemmin olin johdonmukaisesti kieltäytynyt isännän virasta sillä perusteella, että olen siihen liian epäkäytännöllinen enkä lainkaan isäntäainesta. Tämä pätee edelleen ajatelkoon muut osakuntalaiset mitä ajattelevat.
Se, että kaikki on hoitunut hyvin suhteellisen hyvin, ei ole mikään vasta-argumentti. Vaikka olin epäsopiva isännän virkaan, en ole tyhmä. Välistä kyllä tuntui, jotkut minua sellaisena pitivät. Osaan kyllä sopeutua. Se kai on yksi mahdollinen tapa luonnehtia älykkyyttä; kyky sopeutua uusiin ennakoimattomiin tilanteisiin.
On täysin toinen asia pidinkö siitä, mihin muottiin itseni pakotin, mutta tulipa koettua. Nyt ehkä minua enemmälti tuntevat ymmärtävät hieman paremmin, mitä tarkoitan väittäessäni "'minää' ei ole".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti