Graduni otsikko

Graduni edistyy pikkuhiljaa. Tänään sain peräti kehitettyä sille nimenkin ja kirjoitin ensimmäisen version otsikosta.

Tähän astihan graduni on kulkenut työ nimellä ”David Bohmin rheomoodi”. Uusin nimi kyhäelmä on ”Rheomoodi Bohmin filosofiassa – Bohmin holistisen kvanttimetafysiikan merkitys kielifilosofiassa”.

Olen tällä hetkellä melkein tyytyväinen nimeen. Se kuvaa aika hyvin sitä mitä olen tehnyt. Kvanttimetafysiikka on tosin kummallinen termi, eikä se ole tietääkseni yleisessä käytössä, mutta minusta se määrittää aika hyvin Bohmin metafysiikkaa, jonka lähtökohtana on kvanttifysiikka ja sen kvanttifysiikan tulkinnan kannalta toisaalta ongelmallinen ja toisaalta rikas yhteys suhteellisuusteoriaan.

Myönnettäköön että aiheen rajauksena otsikkoni on jo melkein liiankin laaja, mutta kuitenkin uskon pystyväni tiivistämään olennaisen asian alle 120 sivun. Suurimman ongelman tuottaa kvanttifysiikan luontainen sekavuus ja kummallisuus enkä voi väittää, etteikö suhteellisuusteoriaankin liittyisi monia perin kummallisia huomioita (viittaan tässä erityisesti ajan ja avaruuden suhteellisuuteen).

Graduni johdanto

David Bohmin rheomoodi on koe kielellä ja ajattelulla. Mitä ajattelullemme tapahtuu, jos omaksumme radikaalisti tavanomaisesta kielenkäytöstä poikkeavan kielenkäytönmoodin – otamme sen vakavasti? Jos sellainen olisi mahdollista, mitä tämä uusi kielenkäytönmoodin käyttö edellyttäisi meiltä? Toisin sanoen miten ajatella ja ymmärtää oikein lähtökohtaisesti vääristävällä kielen moodilla ilmaistu koe?

Tämä Bohmin kokeen uusi moodi tekee verbistä kielen keskeisimmän elementin. ’Rheomoodin’ kirjaimellinen käännös ’virtausmuoto’ on sitä hyvin kuvaava*. Kaikki rheomoodin sanamuodot ovat virtaamista (flux): Perusmuoto kuvaa yksittäistä prosessia; toistomuoto likipitäen samanlaisena toistunutta prosessia, jota muu ajattelu on kuitenkin rikastanut olennaisella tavalla; adjektiivimuoto toistuvan prosessin sopivuutta kontekstiinsa ja substantiivimuoto jatkuvasti siinä määrin samanlaisena toistuvaa prosessia, että meistä se näyttää pysyvältä ja staattiselta.

* Selkeyden vuoksi käännän ’rheomoode’:n suoraviivaisesti ’rheomoodiksi’

Bohmin tavoiteena on
(i) näyttää, että tällainen moodi paljastaa maailman yhtenäisempänä,
(ii) osoittaa, että tavanomainen kielenkäytön moodi paljastaa maailman fragmentoituneena, ja
(iii) tarkentaa käsitystämme todellisesta kielenfunktiosta osana ajatusprosessia sekä maailman havaitsemista ja jäsentämistä.

Keskityn tässä työssä tutkimaan Bohmin holistisen kvanttimetafysiikan ja kielifilosofian välistä yhteyttä. Koska Bohm vertaa kokeessaan kieltä kvanttikenttäteoriaan* yhdessä tulkinnan avainkohdista, on luontevaa valita rheomoodi-koe lähtökohdaksi pohdittaessa kielen ja holistisen kvanttimetafysiikan välistä yhteyttä Bohmin filosofiassa. Ylipäänsä Bohmin teksteistä rheomoodi on selviten modernia fysiikkaa kielifilosofiana.

* historiallinen johdatus kvanttikenttä teoriaan ks. S. Weinberg 1996: “What is Quantum Field Theory, and What Did We Think It Is?”. (Sivuhuomio, jota ei ole johdannossa: Bohmin lähestymistapa on tosin hieman erilainen, sikäli kuin nopean lukaisun perusteella ymmärsin Weinbergin argumenteista. Yhtä kaikki Weinbergin artikkeli vaikuttaa aika selkeältä.

Hypoteesini on, (i) että Bohmin holistisella kvanttimetafysiikkalla sekä etenkin hänen uudella järjestyksen käsitteellään on merkitystä kielifilosofiassa ja (ii) että kielifilosofiaa voidaan siten tehdä kvanttifysiikalle monessa suhteessa analogisella tavalla. Pyrkimyksenäni onkin tässä rakentaa silta Bohmin metafysiikasta (Luku III) hänen mielen ja kielen filosofian sekä fragmentaation käsitteen (luvut III, IV ja V) kautta rheomoodi-kokeeseen (Luvut VI, VI I, VIII ja IX) ja osoittaa, että yhteys Bohmin holistisen kvanttimetafysiikan ja kielifilosofian välillä on paitsi kiinnostava myös olennainen (luku X).

Aloitan esittelemällä lyhyesti Bohmin elämää ja hänen filosofiaansa (luku II). Lopuksi tiivistän vielä argumenttini ja arvioin hypoteesini osuvuutta (luku XI). Lisäksi tarkastelen lyhyesti, pintapuolisesti ja esimerkinomaisesti, miten ajatuskoe suhtautuu analyyttisessä kielifilosofiassa käytyyn keskusteluun deskriptivismistä ja referenssin teoriasta.

---

Kaikki kommentit ovat tervetulleita tässä vaiheessa gradun loppuunsaattamista joko tämän kirjoituksen yhteyteen tai henkilökohtaisesti osoitteeseen ari-pekka.lappi(at)helsinki.fi.