Ei mitään erityistä

Väsyttää mutta uni ei ota tullakseen. Suuta kuivaa. Sitä on kuivanut koko päivä.

En jaksa lukea. Päivän annos Ricoeuria ja hermeneutiikkaa vei innon lukea mitään enää illalla.

Entä gradu – tuhrasin sitä tänään nelisen tuntia. Tai ehkä kuusi. Jatkan nukuttuani. Väsyneenä tekstin muokkaamisesta ei tule mitään.

Surffailu ei ole jaksanut innostaa aikoihin. Olen ajoittain yrittänyt innostua, lueskellut muiden blogeja, pomppinut netissä sinne tänne. Unettomuuden hoitoon siitä ei ole ollut: tylsistynyt, mitään sanomaton, väsynyt unettomuus on vain pahentunut. Tulevaisuuteni umpimielisenä, verkkopiuhaan integroituneena nörttinä on hataralla pohjalla. Hyvä niin. Lisättäköön: Tulevaisuuteni umpimielisenä nörttinä ei ole koskaan näyttäytynyt erityisen todennäköisenä.

Viihdyttävintä tässä illassa oli puoli yhdeksän uutiset ja lenkki. Juoksin kotoani Vanhan kaupungin liepeille ja takaisin. Aikaa meni vajaa tunti. Sen jälkeen oli mukava käydä suihkussa ja rentoutua päivän uutistarjonnan parissa.

Olen hieman liian väsynyt jaksaakseni kommentoida uutisia mitenkään erityisen syvällisesti. Erityisesti mieleen jäi Majakin ydinlaitos ja Venäjän holtiton tapa hoitaa ydinjätteitään. Olivat sijoittaneet ydinjätteitään Tetsha-jokeen. Pistää miettimään, kuka ydinvoimalan päässä sallii moisen tapahtua. Melkoista välinpitämättömyyttä. Mutta ei mitään erityistä.

Nyt tuijotan väsyneesti tätä tekstiä. Mietin, mikä olisi vielä sanomisen arvoista. Mietin, miten muotoisin sen, että tänään oli miellyttävän hiljaista ja rauhallista. Olin enimmäkseen vaiti. Yllättävän mukavaa, paitsi että hiljaisuus maistui hieman liikaa tuhkalle kuivassa suussani.

Kuuntelen päällekkäin tv-uutisia ja Northeria (metallia) päällekkäin. Minun piti nimittäin tarkastaa venäläisen ydinlaitoksen nimi. En jaksanut laittaa musiikkia pois. Soi sitten taustalla.

Lyhyen kuuntelun perusteella Northen vaikuttaa enintään keskinkertaisen hyvältä. Toisaalta musiikki kuuluu juuri siihen lajityyppiin, "örinä metalliin", mikä aukeaa minulle kaikista hitainten. Musiikki on kyllä oikein kelvollista tuomaan uutisiin uutta väriä – toisaalta melkein mikä tahansa on. En linkitä Northerin sivuja, sillä ne sattuivat silmiini ja olivat räikeästi ristiriidassa nätin kansikuvataiteen kanssa. Voin vain hämmästellä, mihin unohtui albumin Mirror of Madness kansien tyylintaju.

Sitä vastoin Entwine oli mukava yllätys sekä musiikillisesti että graafisesti. Suosittelen.

No niin. Saisinkohan nyt tämän "ei minkään erityisen" jälkeen unta?

Yritän.